Verinäytteitä ja ajatuksen virtaa

Päivä on saatu käyntiin piiiitkällä labrakäynnillä. Jo viime kuussa kävimme otattamassa pitkää näyterimpsua varten verta putkiin ja pari näytettä jäi ottamatta väärän valmistautumisen vuoksi (olisi täytynyt olla lääkkeittä ja syömättä). 

Nyt mentiin sitten paikkaamaan puuttuvia näytteitä, mutta lähetteissä olikin uusi pitkä rimpsu näytteitä, jotka kuuluvat dieetin aikana otettaviksi. Lisäksi kotihommiksi jäi vielä virtsanäytteiden ottaminen, joita on myös useampi (yhteensä veri- ja virtsanäytteitä tällä kertaa vaatimattomasti reilut 20 eri näytettä). 

Tuntuu melkoiselta urakalta, mutta näytteiden otto meni onneksi suht’ hyvin. Pohja-aika kyllä saavutettiin, koska tunti siellä labrassa kaikkiaan vierähti. Ihmekö, että sekä äiti että poika väsähti. Hyvä toki, että kaikkia arvoja seurataan niin tarkasti.

Elokuun alussa mennään video-EEG:hen, joka oli alun perin odotettavissa jo alkukesästä, mutta jostain syystä venyi melkoisesti. Aivosähkökäyrän ottoa onkin odotettu meillä eniten, jotta nähtäisiin dieetin vaikutuksista konkreettisia todisteita. 

Dieetti on antanut viime aikoina mielenkiintoisia mietittäviä. Reissussa ollessa meiltä loppui MCT-öljy, jota ei tietenkään löytynyt mistään kaupasta. Ketoarvot ovat olleet kuitenkin pidemmän aikaa hyvällä tasolla (3-4), joten emme pitäneet öljyä niin tärkeänä. Huomasimme öljyn loputtua, että pojalle alkoi tulla päivittäin ilmeitä, jotka kielivät pienistä kohtauksista. Näin mentiin viikon verran ja otettuamme MCT-öljyn uudelleen käyttöön, ilmehtimiset loppuivat jälleen. Ehkä päivittäinen rasvan saanti ei ollutkaan riittävää ja vaikutus näkyi heti. Tiedäpä sitä.

Viime viikolla vietimme pojan 2-vuotis syntymäpäivää. Vanhemmilla oli suuremmat paineet herkuista kuin itse päivänsankarilla. Hän kun ei osaa herkkuja vaatia, koska ei ole niihin tottunut ennen dieettiäkään. Tuntui kuitenkin pöhköltä, että vieraat ja muut perheenjäsenet herkuttelisivat, mutta itse sankari ei saisi mitään. 

Netissä kiersi sopivasti Kinuskikissan ohje hiilarittomasta Tiikerikakusta http://www.kinuskikissa.fi/hiilarivapaa-tiikerikakku-g-m-vhh/ , jota tein makeaksi kakuksi. Ohje on toimiva, joskin ihmettelin ettei taikinaan tule mitään nestettä. Siksi aion seuraavan kerran kokeilla lisätä taikinaan soijamaitoa tai -jogurttia. Kinuskikissan antaman paistoajan kanssa suosittelen olemaan tarkkana. Itsellä paistaminen venyi ja kakku todellakin oli sitä myöten hyvin kuivaa. Niinpä kakkupalasia oli uitettava mehussa, ettei jää muksulle kurkkuun kiinni. 

 

Juhlan suolaisen osuuden ajoivat tutut kinkku ja juusto. Toisena herkkuna hyydytimme FunLightia liivatteella, mikä sai tavismehun tuntumaan huomattavasti juhlavammalta. 😊 Päivänsankari oli tyytyväinen tarjoiluun, joten voimme olla itsekin tyytyväisiä. 

Ketogeeninen ruokavalio ei estä elämästä

Terveisiä Norjasta! Olimme kaksi viikkoa asuntoautoilemassa, joten kirjoittamisessa on ollut luova tauko. Nyt on hyvä hetki kertoa reissusta ravitsemuksellisesta näkökulmasta.

Ketogeenisen dieetin myötä on jouduttu miettimään tarkemmin menemisiämme ja ennakoimaan ruokailutilanteita. Sen vuoksi ulkomaan matka on tuntunut aika mahdottomalta ajatukselta. Miten uskaltaisimme lähteä vaikkapa Espanjaan? Reppu täynnä ruokaa? Löytyisikö lomakohteesta vähähiilihydraattisia ruoka-aineita helposti? Tuntuu ylivoimaisilta ajatuksilta.

Viime vuosina puheeksi on noussut toistuvasti asuntoautoilu, jota emme ole koskaan koettaneet ja mikä voisi lasten kanssa olla mukava tapa reissata. Nyt aihe nousi jälleen puheeksi ja tässä elämäntilanteessa se tuntui juuri sopivalta vaihtoehdolta kokeilla.

Meillä ei ollut tarkkaa matkasuunnitelmaa, tavoitteenamme oli kuitenkin päästä Norjan Lofoottien päässä sijaitsevaan Å:hon. Ajan salliessa jatkaisimme Lofooteilta vielä kohti pohjoisempaa Norjaa. Matkaan lähdettiin rennolla asenteella ja päätettiin ajella ja pysähdellä silloin kuin tuntuu olevan tarpeen. Vähän niinkuin reppureissaamista luksusversiona. 

 

Perheen osalta emme juuri valmistautuneet matkaan sen ihmeemmin. Pojalle hankimme lääkäriltä englannin kielisen selosteen sairauksista ja lääkityksestä, jotta asioita olisi helpompaa selvittää, jos tulisi tarve tutustua norjalaiseen sairaanhoitoon. 
Säännöllisesti käytettävien lääkkeiden määrä täytyi tietenkin laskea tarkasti, jotta ne riittäisi kahdeksi viikoksi. Lisäksi mukaan täytyi ottaa kaikki tarvittavat lääkkeet. Ostettiinpa mukaan vielä kyypakkaus ja flunssalääkkeitäkin, joten melkoisella lääkearsenaalilla mentiin. Naurattaa aivan näin jälkikäteen, mutta koskaanhan ei voi tietää mitä sattuu. Mieluummin liikaa kuin liian vähän varustetta. 

Sitten päästään ruokavarastoon. Koska pääruokien kanssa voidaan aina soveltaa, mutta aamu- ja iltapalajogurteista ei voi tinkiä lääkkeiden oton takia, oli laskettava jogurttien tarve koko reissulle. Meillä ei ollut mitään tietoa, mitä kaikkea Norjan kaupoista mahtaisi saada, joten riskiä ei voinut tässä kohtaa ottaa. Niinpä yhdellä kauppareissulla kahmin ostoskoriini kaikki lähikaupan hyllyn soijajogurtit. Ja taas nauratti….

Mukaan kahmittiin myös pähkinöitä, kananmunia, raejuustoa, kinkkua/kalkkunaleikkelettä ja erilaisia nollahiilarisia säilykkeitä; kanafilettä ja tonnikalaa. Käteviksi osoittautuivat myös Muksu- merkkiset kukkakaalisoseet, joissa on vähemmän hiilareita kuin muissa lasten valmissoseissa. Tuoretta kukka- ja parsakaalia sekä kesäkurpitsaa uskoimme löytävämme mistä tahansa kaupasta, eivätkä ne olisi lämpimässä autossa säilyneetkään kovin kauan. 

Matkailuautomme varustukseen kuului pakastelokero, joten pystyttiin pakastamaan lihaa ja kanaa (joita tietysti valmistimme itsellekin). Olipa matkassa myös rasiallinen mustikoita aamupaloja varten. 

Ruokailuajat rytmittivät hyvin matkaamme ja pysähdeltiin paljolti niiden mukaan. Yleensä teimme kerralla parin ruokailukerran satsin, mikä vähensi ruoanlaittoa. Toki olisimme voineet tehdä jo kotona valmisannoksia pakastimeen, mutta siten ruokaa ei olisi mahtunut mukaan riittävästi. 

Norjan ruokakaupoissa tutkimme uteliaisuuttamme ruokatarvikkeita tarkemmin. Tuttuja soijavalmisteita toki löytyi, mutta esim. käyttämäämme sokeroimatonta soijajogurttia ei ollut ollenkaan. 
Sitä vastoin FunLight- mehuissa löytyi makuvaihtoehtoja huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Myös hiilarittomat kinkut olivat helpommin löydettävissä kuin Suomessa.

Koimme kokkailun matkan aikana helppona. Alkumatkasta paperinen hiilaritaulukkomme oli hukassa, mutta näköjään lukuja on tullut tankattua, koska tärkeimmät määrät ovat hyvin muistissa. 

Matkassa olleilla tarvikkeilla pärjäsimme hyvin koko reissun. Mm. jogurtit ja mustikat loppuivat juuri viimeisenä reissuaamuna. Aika tarkasti laskettu, sanoisin. Hih!

  

Haluan lopuksi rohkaista kaikkia dieettiä noudattavia toteuttamaan haaveissa olevat reissut. Pelkän dieetin takia ei kannata jättää kesälomareissuja tekemättä. Toki sairaustilanteet määrittävät paljon reissaamisen mahdollisuuksia. Ellei epikohtaustilanne olisi meillä näin hyvällä mallilla, olisimme varmasti olleet varovaisempia suunnitelmissamme ja ennakoineet mm. sairaaloiden sijainteja paremmin. Kenties jättäneet reissun tekemättä. Nyt luotimme, että pärjäämme ja onni oli matkassamme eikä mitään ongelmia tullut. 

Voitte vain kuvitella, miten hyvälle tuntuu, että teimme tämän reissun.