Syksyn arkirutiinit on saatu käyntiin. Päiväkodissa oli onneksi
vastassa tuttu, huippu omahoitaja, joten ruokavalion toteuttaminen on jatkunut entiseen tapaan.
Toki keittiön väki tekee ruoan, mutta hoitajilla täytyy olla myös tietämystä antaessaan ruoat pojalle. Päiväkodin monien hoitajavaihdosten myötä voidaan
olla todella iloisia ja helpottuneita, ettei tarvinnut alkaa selittämään pojan sairaushistoriaa ja
ruokavalion käyttöä aivan alusta. Tämmöisiä asioita arvostaa nykyään aika
paljon.
Lomalla teimme Pärnun reissun ja melko hyvin siitä ruokailujenkin
puolesta selvittiin. Ensimmäisenä iltana käytettiin aikaa tutkien läheisen
kaupan tarjontaa. Nauruksi meni, kun tajusimme, ettemme olleet selvittäneet etukäteen,
mitä hiilihydraatit ovat viroksi. Siinä sitten vertailimme eri tuotteiden kylkiä
ja päättelimme, mitä sen on lopulta oltava: süsivesikud.
Kasvikset ja kananmunat löytyivät helposti, mutta juustot ja lihavalmisteet eivät olleetkaan niin yksinkertainen
juttu. Pienen etsinnän jälkeen löytyi nakkeja, joita voitiin käyttää ja lopulta löytyi
myös nollahiilarista juustoa. Näillä aineksilla teimme vuokrakodeissa mm. munakkaita ja nakkikeittoa. Kotoa
olimme ottaneet aamu- ja iltapalajogurtit mukaan, mikä osoittautuikin jälleen
hyväksi asiaksi, koska ainakaan pienistä marketeista emme löytäneet mitään
vastaavia tuotteita.
Mutta tosiaan, kaikille pidemmille reissuille lähteville neuvoksi,
että kannattaa perehtyä paikalliseen sanastoon edes sen verran, että sopivat tuotteet löytyvät hiukan helpommin. Itsestään selvänä pidettyä englantiakaan kun ei joka
tuotteessa välttämättä lue.
Hyvä löytö olivat pienet
hedelmäsoseet, joita voitiin käyttää jogurttien seassa.
Reissun jälkeen nostimme hiilihydraattien määrää
jälleen yhdellä. Nyt päivän kokonaismäärä on siten 12 g hh/pvä. Aluksi
ketoarvot laskivat, ollen hädin tuskin 2, mutta pikkuhiljaa arvo on tasoittunut takaisin
2-3 välille. Kohtaustilanne on ollut vaihteleva, mutta nyt ollaan saatu nauttia
pitkästä aikaa myös täysin kohtauksettomistakin päivistä. Tämä taas on vaikuttanut heti pojan touhuiluun;
vauhtia on riittänyt ja into oppia uusia asioita on lisääntynyt. Näin ollen monissa asioissa on menty eteenpäin.
Lopuksi laitan linkkiä uuteen kansainväliseen suositukseen Ketogeenisen dieetin toteuttamisesta lasten epilepsian hoidossa. Sen kummemmin en ala suosituksen sisältöä tähän nyt avaamaan, vaan toivottelen mukavaa viikon alkua kaikille!