Pian on kulunut vuosi ketogeenisen dieetin aloittamisesta. Melkoinen
matka on tultu meidän vanhempien isoista ennakkoluuloista tähän pisteeseen,
että harmittaisi jos dieetti pitäisi nyt lopettaa. Tällä hetkellä jännittäisi, mitkä
vaikutukset dieetin lopettamisella olisi pojan vointiin.
Onneksi se hetki ei ole vielä. Reilu viikko sitten kävimme
neurologin luona kontrollikäynnillä ja hän puolsi dieetin jatkamista. Viimeisimpien
verikokeiden hyvät tuloksetkin tukevat tätä päätöstä. Lääkärien suositus
dieetille on 1-2 vuotta, joten toinen kierros alkakoon!
Kokkailurintamalla parikin meille uutta ruokaa odottaa kokeilua. Tällä
hetkellä perheemme on täysin ihastunut kotona tehtyyn siemennäkkäriin ja
onneksi reseptivarastosta löytyi myös Krebberin kirjassa (Parantava ketoosi – terveeksi sokerittomalla ja gluteenittomalla ruokavaliolla) oleva vähähiilihydraattinen versio,
jota poikakin voi napostella.
Rouskuva näkkäri
1,2 dl auringonkukan siemeniä
4 rkl pellavansiemeniä
1,2 dl mantelijauhoa
1tl puhdistamatonta merisuolaa
2 isoa luomumunaa
2 rkl oliiviöljyä
Hieman muunneltu Krebberin versio löytyy täältä josta löytyvät myös näkkärin valmistusohjeet.
En rouhinut siemeniä ohjeen mukaisesti pieneksi, vaan
laitoin kaikki siemenet taikinaan kokonaisina ja mielestäni näkkäri onnistui hyvin
niinkin. Annostelin ainekset täysin reseptin mukaisesti, mutta laskin kaikkien käyttämieni
aineksien hiilihydraatit yhteen. Taikina jaettuna 12 palaan, yhdelle palalle
jäi käyttämilläni aineksilla 0,5 grammaa hiilihydraattia.
Näkkäri
on paksuudeltaan noin 0,5 cm levy. Meillä on ehkä vähän tavallista
isommat uunipellit, joten aivan pellillistä yllä olevasta satsista ei
tullut.
Poika on alkanut hahmottaa hyvin, mitkä ovat hänen omia syötäviään.
Näkkäriä tarjotessani ensimmäistä kertaa poika otti kyllä palan käteensä, mutta
katsoi odottavasti lupaa ennen kuin laittoi palan suuhunsa. Jääkaapin oven ollessa
auki, pieni käsi nappaa nyt hyllyltä oman kinkku- tai juustopaketin. Riskit toki
kasvavat, kun samainen pieni käsi tahtoisi jo avata jääkaapin oven aivan itse. Nähtäväksi
jää, mitä sieltä hyllyiltä sitten tulee alas ja mitä lopulta menee suuhun…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti