Pitkän kirjoittamistauon jälkeen tulee juttua ilman erityistä logiikkaa.. Monia asioita on ehtinyt tapahtua. Pieniä juttuja, jotka ovat kuitenkin vaikuttaneet dieetin toteuttamiseen.
Ensimmäinen joulu ketogeenisen dieetin aikana on vietetty. Joulun lähestyessä tuli mietittyä, mitä ruokia sitä pienimmälle laittaisi, että eroaisivat edes hiukan tavallisesta arkiateriasta. Joulun ruokasuunnitelmat menivät kuitenkin puihin, kun sairastimme koko perhe flunssaa joulua edeltävän viikon. Uudet kokeilut saivat siten jäädä. Jouluaaton herkkulautaselta löytyi lopulta loimulohta, joulukinkkua ja kukkakaaligratiinia. Helppoa ja nopeaa, kuten tapana on. Lisänaposteltavana oli tämän hetken suurin herkku: juusto.
Yhdelle päivälle varasimme välipalalle suklaavanukasainekset, koska muullekin perheelle suklaa ja muut herkut tuntuivat maistuvan, ei pienimmänkään ollut reilua jäädä täysin ilman.
Sen verran joulu kai stressasi, että ensimmäistä kertaa dieetti alkoi tulla äidin
uniinkin. Pari kertaa poikanen oli syömässä marmeladia tai muuta yhtä makeaa
lattialta ja me vanhemmat vain haukoimme henkeä, miten nyt käy. Unet eivät sitä ehtineet kertoa.
Onneksi nämä eivät (ainakaan toistaiseksi) olleet enneunia.
Jouluisella mummolareissulla saimme kokea pari vuorokautta
kestäneen sähkökatkon, joka aiheutti oman päänvaivansa. Lopulta puuhellalla
valmistuivat ruoat kuten normaalistikin ja kylmässä säilytettävät ruoat saimme
pidettyä viileinä. Alun jälkeen ei siten ollut ruokailujen osalta isompaa
ongelmaa.
Kotimatkalla pysähdyimme syömään huoltoasemalle. Poikamme
söi tuttuun tapaan pakasterasiasta valmiiksi tehdyn annoksensa, jonka jälkeen
nousi meteli, koska annos ei ollutkaan riittävän suuri. Niinpä oli käytävä
ostamassa juustoa ja kinkkua, joilla loppunälkä taittui. Metelin myötä
herätimme ehkä hieman huomiota ja ihmetystä, kun muun perheen syödessä valmiita
annoksiaan, pienin rauhoittui juusto- ja kinkkupaketin äärellä…
Yleensä puhutaan, että sairastelut näkyvät ketoarvoissa niiden laskemisella, mutta pojalla arvot ovat pysyneet tasaisina. Sairastelujen aikana haasteita toivat lähinnä ruoka-annosten koot,
koska ruoka ei ole maistunut niin hyvin kuin normaalisti. Nyt onkin käytetty enemmän hiilihydraatteja sisältäviä aineksia (esim. munakkaissa tomaatti/paprika), joiden myötä annoksetkin ovat
pienentyneet. Meillä ei ole edelleenkään lähdetty lisäämään hiilihydraattien päivittäistä
kokonaismäärää, vaan määrä on edelleen 10g hh.
Kohtaustilanteen osalta elimme marraskuun kohtauksetonta elämää, mutta joulukuun ajan lyhyitä poissaolokohtauksia on tullut entiseen tapaan vähintään kerran päivässä. Parhaillaan hoidetaan flunssailun jälkitautina korvatulehdusta. Antibioottikuuri havahdutti vasta kotona, koska lääkärin
kanssa ei tullut puheeksi dieetin ja lääkkeen yhteensopivuus. Onneksi lääke on
makeutettu aspartaamilla, joten mitään vahinkoa ei tullut.
Monenlaista pientä mietittävää on siis viime viikkoihin osunut, mutta täysi vauhti on päällä entiseen tapaan heti vuoden alusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti