Uuden oppimista ja itsensä armahtamista

Käytiin eilen ensimmäisen kerran dieetin alkamisen jälkeen neurologin kontrollissa. Lääkärikin laittoi merkille taaperomme skarppiuden, huolimatta silmäkulmissa vaanivista päiväunista. Todettiin, että alku on sujunut hyvin. Toki kohtaukset eivät ole hävinneet, mutta ruokavalio on vielä niin alussa. Voi olla muutoinkin, ettei täysin kohtauksettomuuteen edes päästä. Kun vain se taustalla pyörivä purkaustoiminta häviäisi tai edes vähenisi... Jokatapauksessa kohtauksettomiakin päiviä on näihin viikkoihin mahtunut ja jokainen sellainen päivä tuntuu lottovoitolta. 

Seuraava etappimme on kolmen kuukauden kohdalla, jolloin nähdään dieetin konkreettisia tuloksia video-EEG:ssä ja verikokeissa.

Ketoarvot alkoivat viime viikon aikana laskea, vaikka ruokavaliossa ei ole tapahtunut muutoksia. Emme ole siis saaneet pidettyä ketoosia täysin yllä. Ketoarvojen lasku kielii kuulemma usein rasvan puutteesta, mutta vaikka lisäsimme rasvan määrää, ketoarvoissa ei tapahtunut parannusta. Niinpä aloitimme MCT (Medium Chain Triglycerides) -öljyn käytön. Öljy on meille yksi uusista tuttavuuksista. Se on kookosöljystä tehty, keskipitkiä rasvahappoja sisältävä öljy. Kaiken lukeman mukaan tämä vaikuttaa olevan erityisesti laihduttajien suosiossa, koska se auttaa polttamaan rasvaa tehokkaammin ja pitää nälkää loitolla. Ketogeenisessä dieetissä öljyn käytön tavoite ei tässä tapauksessatodella ole laihduttaa vaan pitää ketoosia paremmin yllä. Meillä öljyä on lisätty nyt 1 teelusikallinen iltajogurtin joukkoon. Käytön myötä ketoarvot ovat lähteneetkin jälleen nousuun. 

Toinen uusi tuttavuus on psyllium.  Se on ratamon siemenien kuorista tehtyä jauhetta. Se on hyvin kuitupitoista ja sitä voi käyttää niin gluteiinittomassa leipomisessa kuin ruoanlaitossa (löytyy leivontahyllystä). Lisäksi jauhe on täysin hiilihydraatitonta, joten sitä on helppo lisätä kaikkiin ruokiin. Meillä psylliumia on kokeiltu sämpylöissä ja jogurtin seassa. Sämpylöistä tuli mukavan kuohkeita ja löysähkö jogurtti puuroutui sopivasti jauheen ansiosta. Apteekisssa psylliumia myydään myös vatsanpehmikkeenä. Rasvainen ruokavalio voi vaikeuttaa joillain vatsantoimintaa, joten miksipäs ei voisi kokeilla kuitupitoista jauhetta uusien lääkkeiden sijaan.

Kuluneen viikon mottoni on ollut ”vähemmän on enemmän”. Sen sijaan, että laitettaisiin ruokia, joihin tarvitsee monia ainesosia, ollaan tehty hyvin yksinkertaisia ruokia. Yleensä ruskistetaan liha/kana/kala ja lisukkeeksi keitetään kasviksia, joista lasketaan hiilihydraatit. Sitten vain mausteita ja öljyä sekaan, kenties juustoraastetta päälle ja ruoka on valmis! Taapero on ollut tyytyväinen tarjoiluun ja luulenkin, että ruoat muistuttavat vauva-ajan selkeistä soseista. Tämmöinen nopea kokkailu on ollut myös itselle armollisempaa ja nopeampaa. 

Toki silloin kun aikaa on enemmän, on mukava tehdä monipuolisempaakin ruokaa. Ehdoton suosikki tässä vaiheessa on kesäkurpitsapaistos. Perheemme suosikkiruoka on jo pidemmän aikaa ollut kesäkurpitsalasagne ja tämä ketoversio oli iloinen yllätys sairaalan reseptinipussa.

Alla olevat määrät antavat suuntaa, miten paljon aineksia tarvitaan. Lopulliset määrät jokaisen täytyy laskea itse. Olen raastanut kesäkurpitsan, jolloin ruoasta tulee lapselle helpompaa syödä. Paistoksesta saa viisi annosta (3g hh/annos). Jos et ole ennen maistanut, niin ehdottomasti tämä on kokeilemisen arvoinen ruoka!

Kesäkurpitsapaistos

400g jauhelihaa

150g tomaattimurskaa + vettä yht. noin 3-4 dl

20g sipulia

valkosipulinkynsi

mustapippuria

pizzamaustetta

suolaa

150g kesäkurpitsaa

1pss Valion mozzarellaraastetta (0g hh)

1dl vispikermaa

Ruskista jauheliha, sipuli ja valkosipulinkynsi. Lisää tomaattimurskavesiseos. Mausta hyvin. Lado vuokaan kerroksittain jauhelihakastiketta ja ohuiksi siivuiksi leikatut kesäkurpitsaviipaleet. Lisää päälle kerma ja juustoraastetta oman maun mukaan. Paista uunissa 175 asteessa noin 45-60 minuuttia. Suojaa loppuvaiheessa esim. foliolla, ettei juusto pala. Anna paistoksen vetäytyä ja maustua ennen tarjoamista.